Taustatietoa

Kuva1Ihmisen suolistossa elää miljardeja bakteereja eli mikrobiomi, jolla on keskeinen vaikutus kehomme elintoimintoihin ja terveyteen (Salonen 2013). Suolistobakteerit mm. suojaavat infektiotaudeilta ja osallistuvat ruuansulatukseen ja immuunipuolustuksen säätelyyn. Mikrobiomi vaikuttaa kehoomme kokonaisvaltaisesti, sillä se kommunikoi niin immuunijärjestelmän kuin hermostonkin kanssa. Osa bakteeriston aineenvaihduntatuotteista imeytyy suolistosta verenkiertoon ja toimii hormoninkaltaisina viestiminä eri kudoksissa ja elimissä. Suolistobakteeristo ja erityisesti sen poikkeamat onkin liitetty lukuisiin suolisto-oireisiin sekä systeemisiin sairauksiin kuten allergiat, astma, tyypin 1 diabetes sekä lihavuus liitännäissairauksineen (de Vos & de Vos 2012).

Viimeaikaiset tutkimusten ovat osoittaneet, että suoliston mikrobiomi koodaa miljoonia geenejä, jotka täydentävät omaa perimäämme ja siten vaikuttavat yksilölliseen sairastumisalttiuteen (Qin ym. 2010). Toisin kuin ihmisen perimään, suoliston mikrobiomiin voi omilla toimillaan vaikuttaa, erityisesti varhaislapsuudessa, kun mikrobisto vasta kehittyy ja hakee lopullista muotoaan.

Lapsen suolistobakteeristo ja elimistön puolustusjärjestelmä kypsyvät rinnan ensimmäisinä elinvuosina. Sekä kehon että ympäristön bakteerit kouluttavat puolustusjärjestelmää. Normaalisti se oppii reagoimaan taudinaiheuttajiin ja sietämään vaarattomia aineita kuten ruuan ja eläinten antigeenejä. Mikäli puolustusjärjestelmän ohjelmointi häiriintyy, seurauksena voi olla esim. infektioherkkyyttä, allergioita tai reaktiivisuutta elimistön omia soluja vastaan. Varhaislapsuuden merkitys aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien sairastuvuuteen on myös hyvin tunnettu (Godfrey ym. 2010). Varhaislapsuuden mikrobisto vaikuttaa myös lapsen hermoston kehitykseen (Barre ym. 2014) sekä kasvuun ja lihavuusriskiin (Cox ja Blaser 2015). Kauaskantoisten vaikutusten lisäksi suolistomikrobisto vaikuttaa myös lapsen senhetkiseen vointiin esim. vatsavaivojen kautta. Suolistomikrobiston kehitys voidaankin nähdä yhtenä lapsen kehityksen osa-alueena, jonka tukeminen voi olla tehokas keino edistää kokonaisvaltaista terveyttä.

Syntymän yhteydessä lapsi saa bakteereja äidin synnytyskanavasta ja suolistosta, ja äidinmaidon mukana siirtyy sekä hyödyllisiä bakteereja että niille mieluisia ravintoaineita. Toisaalta syntymä keisarileikkauksella ja vähäinen rintaruokinta (Nylund ym. 2014) sekä antibioottien käyttö (Korpela ym. 2016) tunnetaan riskitekijöinä mikrobiston kehitykselle.

germ-308922__340Mikrobiomin varhaiskehitystä tukevia ja häiritseviä elintapa- ja ympäristötekijöitä ja varsinkaan niiden keskinäisiä voimasuhteita ja yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta riittävästi. HELMi-tutkimus selvittää suolistobakteeriston kehitykseen vaikuttavia tekijöitä keräämällä tietoa mm. lapsen ravinnosta sekä perheen asuinmuodosta ja siivoustavoista. Lisäksi tutkimus selvittää, mitkä bakteeristopiirteet kytkeytyvät vahvimmin lapsen terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin kuten allergioihin tai iho-oireisiin. Tutkimuksen tulokset edistävät suolistobakteeriston ja yleisemmin lasten terveyteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä. Tulosten valossa vanhempien on tulevaisuudessa mahdollista tehdä tietoisia valintoja, joilla tuetaan lasten suolistobakteeriston kehitystä terveyttä edistävään suuntaan jo varhaisella iällä. Toisaalta tutkimus pyrkii löytämään bakteeristosta varhaisia varoitusmerkkejä, jotka ennakoivat terveysriskejä.

Osallistu HELMi-suolistobakteeristotutkimukseen ja olet mukana edistämässä lapsiemme terveempää tulevaisuutta!

 

Kirjallisuutta:

Borre YE, O’Keeffe GW, Clarke G, Stanton C, Dinan TG, Cr yan JF. Microbiota and neurodevelopmental windows: implications for brain disorders. Trends Mol Med. 2014 Sep;20(9):509-18. (maksullinen ilman tunnuksia)

Cox LM, Blaser MJ. Antibiotics in early life and obesity. Nat Rev Endocrinol. 2015 Mar;11(3):182-90.

de Vos WM, de Vos EA. Role of the intestinal microbiome in health and disease: from correlation to causation. Nutr Rev. 2012 Aug;70 Suppl 1:S45-56. (maksullinen ilman tunnuksia)

Godfrey KM, Gluckman PD, Hanson MA. Developmental origins of metabolic disease: life course and intergenerational perspectives. Trends Endocrinol Meta b. 2010 Apr;21(4):199-205. (maksullinen ilman tunnuksia)

Korpela K, Salonen A, Virta L, Kekkonen RA, Forslund K, Bork P and de Vos WM. Intestinal microbiome is related to lifetime antibiotic use in Finnish pre-school children. Painossa.

Nylund L, Satokari R, Salminen S, de Vos WM. Intestinal microbiota during early life – impact on health and disease. Proc Nutr Soc. 2014 Nov;73(4):457-69. (maksullinen ilman tunnuksia)

Qin J, Li R, Raes J, Arumugam M, Burgdorf KS, Manichanh C, Nielsen T. et al (2010) A human gut microbial gene catalogue established by metagenomic sequencing. Nature 464:59-65.

Salonen A. Ihmisen mikrobiomit. Duodecim. 2013;129(22):2341-8.

Wopereis H, Oozeer R, Knipping K, Belzer C, Knol J. The first thousand days – intestinal microbiology of early life: establishing a symbiosis. Pediatr Allergy Immunol. 2014 Aug;25(5):428-38. (maksullinen ilman tunnuksia)

Mainokset